Pitkällä matkalla joskus uuvahtaa. Pienet torkut pelastaa pinteestä hetkeksi, mutta kun on tarpeeksi kauan kulkenut torkkujen varassa, on parasta asettua kunnolla lepäilemään.
Vaikka se kotipesä onkin ollut kaikki nämä vuodet hyvin rajatulla alueella, niin siitä huolimatta, tai ehkä juuri siitä johtuen, olen ollut enimmäkseen liikekannalla lähes koko aikuisikäni. Liikkeellä on oltu työn, levon, virkistyksen ja monen muunkin syyn takia, joskus varmaan ihan keksittyjen tekosyidenkin varjolla.
Nyt kun olisi ollut jo puoli vuotta aikaa vapaasti löhöillä, niinkuin asiaa etukäteen suunittelin, reissaaminen on vaan jatkunut ihan entiseen tahtiin, kahdeksan matkaa kuudessa kuukaudessa.
Joskohan sitä jo nyt osaisi asettua, ruveta vaikka laittelemaan niitä tuhansia kuvia johonkin järjestykseen, yritetään ainakin .....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti